tiistai 9. helmikuuta 2016

Vain elämää

En tiedä mistä aloittaisin. En ainakaan siitä, että kun aloittaa kuukauden tauon jälkeen taas treenaamaan niin teen sen 100 lasissa ja olen aivan jumissa monta päivää sen jälkeen!
Pitää osata ottaa rennommin!
No jotkin asiat on opittava kantapään kautta, eikö?
Viime viikko meni sitten treenien kannalta heikommin. Ai miksikö? No siksi kun minäkin jopa sairastan joskus. Tällä kertaa vuorossa oli jonkin sortin vatsa flunssa.





Kävin Juhanin kanssa maanantaina salilla ja tehtiin yläkroppa treeniä eli rintaa, habaa, olkapäitä ja selkää. Joka kerta tehdään alaselkä ja vatsat. Se meni loistavasti. Aloitettiin kevyesti, mutta kyllä oli seuraavana päivänä tuntumaa että jotain on tehty. Ja se vatsatreeni, siis mitä!! Oon aina kuvitellut että mulla hyvät vatsalihakset mut olen ollut vissiin väärässä uskossa ;) Ei ne niin hyvät olekaan, mut osa syy oli PASKA tekniikka!

Keskiviikkona kävin ihanaisen Peppiinan luona, tai hänen toimistollaan Helsingissä juttelemassa. Ja voi kyllä tuli taas ihan uudenlaista paloa tähän hommaan. Uusia näkökulmia ja ideoita. Joskus vaan on hyvä ottaa se ulkopuolisen näkökanta esille. Joskus sitä voi sokeutua ja ajatella liian suppeasti kaikesta. Se on jotenkin puhistavaa kun kuulet saman asian mutta uudesta näkökulmasta ja joskus jopa sellaisia asioita joita ei ole tullut miettineeksi.
Peppiinan blogiin voi tutustua täältä: http://www.fitme.fi/




 


Torstai olikin toivoa täynnä. Näin Samin!! Jee, viimeksi nähtiin 25-vuotta sitten ja nyt. Olin kyllä sanaton aina silloin tällöin ja tuijotin vaan. Oli niin ihmeellistä! Miksi kaikki ei voi olla yhtä avoimia ja uteliaita kuin Sami oli. Minä siis etsin hänet käsiini somen ihmeellisestä maailmasta ja laitoin viestiä. Joten sovimme lounas treffit, jotka olivat mahtavat. Sami valitsi paikan nimeltä Strindberg ja se oli kyllä hieno paikka. Sellainen ranskalaistyylinen kahvila/ravintola. http://www.strindberg.fi/
Jos minusta kiinni on niin tämä ei ollut minun ja Samin viimeinen tapaaminen. Aion olla häneen yhteydessä, jos hän sen sallii. Pidän siitä että ihmiset sanoo suoraan mitä ajattelee, niin ei tarvitse arpoa sitten että pitikö joku vai ei! Sanokaa suoraan jos ei miellytä niin ei tarvitse olla tekemisissä niin paljoa, ei millään pahalla. Tarkoitan siis että jos joku asia on huonosti niin se on hyvä tuoda esille.





Perjantaina jouduinkin jättämään ensimmäiset nyrkkeily harjoitukset väliin, koska se tauti iski. En tiedä mikä oli. Alkoi aamulla jo. Tuli huono olo ja se yltyi. Vatsaan koski. Aaltomainen kipu ja etova olo. Sitten iski hirveä väsymys, en meinannut jaksaa edes puhua niin koville otti. Onneksi pääsin töistä lähtemään vähän aiemmin. Mieheni tuli hakemaan. Kotiin päästyäni n. kello 15, nukuin 19 asti jonka jälkeen söin ensimmäisen ateriani kokopäivänä. Otin varovaisesti FitLinen All-in-one ProSahpea ja se hiukan helpotti. Otin myös silloin kotiin päästyäni FitLinen Basicsia, joka tuntui heti helpottavan. Lauantai oli aika samanlainen päivä. Olin todella väsynyt ja nälkä ei ollut eikä mikään maistunut. Join taas Basicsia sekä All-In-One ProShapea ja päivä meni ihan kohtalaisen hyvin.


 


Sunnuntaina olinkin energiaa täynnä ja teimme suur siivouksen ja kävin mummolla ja vanhemmillani kyläilemässä ja koko ilta meni touhutessa. Oli niin mahtava fiilis kun olin selättänyt taudin. Ei tarvinnut edes kärsiä niin kovin kun on huippu tuotteet käytössä joista oli varmasti PALJON apua!


 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti